Graafisiin laskimiin liittyvä tutkimus

Seuraavat kolme korkealaatuista vertailevaa tutkimusta ovat erityisen kiinnostavia: 

Educational Testing Servicen ja College Boardin (Scheuneman et al., 2002) suorittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin laskimen käytön vaikutuksia matematiikan kokeeseen SAT I. Johtopäätöksenä oli, että laskimen käyttö liittyi parempiin koetuloksiin, mutta paremmilla oppilailla oli todennäköisesti mahdollisuus käyttää laskimia useammin. Yleensä ottaen laskimen käytön vaikutukset todettiin pieniksi, mutta tunnistettaviksi. Sukupuoli tai taitotaso ei vaikuttanut niihin, eivätkä ne johtuneet pelkästään nopeammasta työskentelystä (nopeutetun kokeen vaikutus). 

Tutkimus laskimen käytöstä matematiikan kokeessa (ACT) osoitti, että koetulosten keskiarvo nousi lähes kaikissa ryhmissä, kun laskimen käyttö oli sallittu. Tämä vaikutus havaittiin kummallakin sukupuolella, lähes kaikissa etnisissä ja tulotasoryhmissä, yläaste- ja lukiotasolla sekä lukion päättävillä luokilla (Colton, 1997).

Tennessee Gatewayn tutkimuksessa tarkasteltiin Algebra I -kurssin loppukoetta ja todettiin, että ne opiskelijat, jotka ilmoittivat käyttäneensä graafista laskinta, menestyivät paremmin kuin muut ryhmät, joskaan tämä havainto ei ole johdonmukainen kaikkien laskintyyppien kohdalla (Schwarz et al., 2002). Näyttöä siitä, että opiskelijat eivät olisi läpäisseet koetta, ei saatu (nopeus).

Ellingtonin meta-analyysin yhteenvedossa, johon sisältyi 54 korkealaatuista kokeellista ja kvasikokeellista tutkimusta, todetaan seuraavaa: 

Laskimen käytöllä on myönteisiä vaikutuksia sekä kokeisiin että opetukseen. Laskinteknologian sinänsä mahdollistamia opetussuunnitelman innovaatioiden vaikutuksia ei voida kuitenkaan erottaa. 

Luotettavia negatiivisia vaikutuksia ei löydetty mistään tutkimusten ryhmästä.